Säätiön toimintakertomus vuodelta 2020

KIRKON MEDIASÄÄTIÖ sr

TOIMINTAKERTOMUS 2020

 

Toiminta-ajatus

Säätiön tarkoituksena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoperustalta lähtien tukea ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien sekä muiden sähköisen median hankkeiden tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa.

Tätä tarkoitustaan säätiö toteutti vuonna 2020 jakamalla kaksi kertaa tukea yhteensä 35 ohjelmahankkeelle sekä osallistumalla yhdessä Suomen elokuvasäätiön (SES), Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK) ja DocPoint elokuvafestivaalin DocPoint Impactin kanssa dokumenttielokuvien vaikuttavuushankkeen tukemiseen.

Toimintavuosi 2020

Kirkon mediasäätiö sr / Kyrkans mediestiftelse sr perustettiin vuonna 2005. Säätiön perustajina olivat 24 seurakuntaa / seurakuntayhtymää sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus. Vuosi 2020 oli säätiön viidestoista varsinainen toiminnallinen vuosi. Vuoden toimintaa väritti maailmanlaajan COVID-19 -pandemian vaikutukset. Erilaiset rajoitukset ja sulkutoimet vaikeuttivat huomattavasti yhteiskunnan eri toimintoja ja myös kulttuurialalla, kuten tv- ja elokuvatuotannoissa toimenpiteet haittasivat tuotantoja. Monet ohjelmahankkeet viivästyivät tai peruuntuivat kokonaan ja uusien hankkeiden suunnittelu viivästyi epävarman tulevaisuuden takia. Esimerkiksi monien elokuvien ensi-illat ovat siirtyneet eteenpäin teattereiden ollessa kiinni. Helpottaakseen tilannetta suuremmat rahoittajat panostivat isompia summia erityisesti ohjelmahankkeiden ennakkovalmistelutyöskentelyyn. Säätiön tukihakemuksiin pandemia ei kuitenkaan vaikuttanut määrällisesti, mutta hakemuksissa näkyi painopisteen siirtyminen käsikirjoittamiseen ja ennakkovalmisteluun. Eniten toimintaa hankaloitti yhteydenpidon kapeutuminen sähköisiin välineisiin.

Seuraavassa säätiön toimintavuotta arvioidaan hallintoneuvoston hyväksymässä toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden pohjalta. (Toimintasuunnitelman kohdat kursivoitu.)

Tukitoiminnan painopiste nousee Kirkon tehtävästä käsin: Kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. (Kohtaamisen kirkko 2020)

Kirkon tehtävästä käsin nouseva painopiste ”Kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta” on johtoajatuksena tukipäätöksiä tehtäessä. Tuetuissa ohjelmahankkeissa tarkastellaan mm. vammaiskysymyksiä, maahanmuuttoa ja pakolaisuutta sekä kuoleman merkitystä. Myös erityisesti perheiden tilanteisiin liittyvät kysymykset näkyivät aihevalinnoissa. Luontoon ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ovat myös olleet edelleen esillä. Myös pandemian seurauksia ihmisten elämässä otettiin käsittelyyn ja nämä aiheet tullevat lisääntymään seuraavalla kaudella.

Jaetaan tukea kaksi kertaa vuodessa, hakuajat päättyvät 3.4.2020 ja 9.10.2020.

Tukihakemusten määrä nousi (10 %) edelliseen vuoteen nähden, yhteensä niitä oli nyt 143 kappaletta. Myös haettu tukisumma nousi edellisestä vuodesta (5,4 %).

Tuen hakemisen ja jakamisen painopiste oli edelleen tv-ohjelmien ja erityisesti tv-dokumenttien tekemisessä eli runsas 50 % (v 2019 52 %) kaikista hakemuksista liittyi dokumentteihin (sekä tv- että radiodokumentteihin). Pitkien ja lyhytelokuvien osuus nousi ollen 35 % (v. 2019 24 %). Käsikirjoitustukianomusten määrä nousi aikaisempaan verrattuna, kun taas tuotantotukianomusten määrä laski edelliseen vuoteen nähden ollen 43 % / 32 % (v 2019 37 % / 39 %).

Tukihakemusten määrä ja myönnetyt tuet käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

 

 

Vuosi 2018

Vuosi 2019

Vuosi 2020

Hakemuksia yhteensä

154

130

143

Haettu yhteismäärä €

1 681 432

1 175 188

1 238 900

Tuettuja hankkeita

36

27

35

Myönnetty tuki €

228 000

179 000

210 00

 

 

 

 

 

Suunnittelu- ja / tai käsikirjoitustukea myönnettiin 6 kpl (-19 9 kpl)

Ennakkovalmistelutukea myönnettiin 11 kpl ( -19 5 kpl)

Tuotantotukea myönnettiin 16 kpl (-19 12 kpl)

Muuta tukea myönnettiin 2 kpl (-19 1 kpl)

Säätiön tunnettuus kohderyhmässä eli ohjelmantekijöiden keskuudessa on hyvä. Uusia tuenhakijoita oli 59 (v. 2019 34). Kaiken kaikkiaan säätiöltä on koko toiminnan aikana hakenut tukea 787 eri hakijaa.

Tehdyistä 35 tukipäätöksestä 7 liittyi suoraan lapsia ja nuoria käsitteleviin ohjelmahankkeisiin tai -sarjoihin. Lapsivaikutusten arvioinnin näkökulmasta katsottuna tehdyillä tukipäätöksillä pyritään vahvistamaan em. arviointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista tukemalla lapsille sopivien ja heitä kehittävien ohjelmahankkeiden toteuttamista. Arviointia tehdään säätiölle tulevien hakemusten ja niissä olevien ohjelmahankkeiden sisältökuvausten, mm. käsikirjoitusten perusteella.

Vuoden aikana rahoittajatahoilta perättiin edelleen avoimutta myös tuen saajien sukupuolijakaumasta. Säätiön kertomusvuonna myöntämistä tuista 25 kpl (71 %) kohdentui naispuolisille ohjelmantekijöille.

Kaikki tukea saaneet hankkeet on esitelty säätiön verkkosivuilla www.kirkonmediasaatio.fi/tukipäätökset 2020.

Kertomuskauden aikana hyväksyttiin 27 hankkeen loppuselvitykset. Pääosa tuetuista ohjelmahankkeista on edelleen edennyt sopimusten mukaisissa aikatauluissa.

Tv-esityksen kertomusvuonna saaneita ohjelmia olivat mm. Tiina Madissonin ohjaama dokumentti Nepalin morsiamet, joka kertoo alaikäisten tyttöjen joutumisesta naimisiin vastoin tahtoaan, John Websterin dokumentti Redi, jossa rikoksentekijät ja uhrien omaiset kohtaavat kasvotusten, Esa Illin dokumentti Save and Quit, joka kuvaa millaista nuoren on kasvaa aikuiseksi nopeasti muuttuvassa, kiihtyvässä liikkeessä olevassa ajassamme, jossa juuri mikään ei ole kiinteää, Tuffi Films Oy:n tuottama moniosainen lyhytelokuvien sarja Yksittäistapaus, jossa kuvataan tyttöjen ja naisten kokemaa häirintää yhteiskunnassa sekä Jari Jolkkosen toimittama Franciscus ja minä, jossa seurataan Franciscus Assisilaisen jalanjäljissä nykypäivään.

Juhlakausina Yleisradio lähetti uusintoina useampia säätiön aikaisemmin tukemia ohjelmia kuten esim. pääsiäisenä Jari Jolkkosen aikaisemman dokumentin Martti ja minä.

Tuetuista elokuvista esityksen vuonna 2020 saivat mm. Klaus Härön ohjaama Elämää kuoleman jälkeen, joka perustuu ohjaajan omiin nuoruuden kokemuksiin äidin kuolemasta ja suhteestaan isäänsä, Hamy Ramesanin ohjaama Ensilumi, joka kuvaa pakolaisperheen matkaa Suomeen sekä Ulla Heikkilän ohjaama Eden, joka kertoo nuorista rippikoululeirillä.

Vuoden 2020 Jussi-palkinnon sai säätiön tukemista ohjelmista parhaana dokumenttina palkittu Reetta Huhtasen Aatos ja Amine, joka palkittiin myös DocPoint-festivaalilla. Ehdolla olivat myös Maria Monosen Diva of Finland ja Klaus Härön Tuntematon mestari.

Arvioitaessa tuettujen ohjelmien saamaa näkyvyyttä on todettava, että televisiolähetysten katsojalukujen saanti ohjelman tuottajilta on satunnaista. Seuraavsaa joidenkin em dokumenttien ja elokuvien katselijalukuja vuodelta 2020

Dokumentit:

Franciscus ja minä    223 000
Martti ja minä             13 000
Save and Quit           220 000 (+Arena 60 000)
Redi                           388 000 (+Arena 105 000)

Elokuvat: (katsojaluvuissa näkyy COVID-19-pandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset)

Elämää kuoleman jälkeen  27 047
Eden                                   25 765
Ensilumi                              24 149

Yhteenvetona todettakoon, että säätiö on tukenut vuodesta 2006 lähtien 439 hanketta n. 4,5, miljoonalla eurolla.

Jaetaan palkinnot Oulun kansainvälisillä lasten- ja nuortenelokuvajuhlilla kotimaisten lasten- ja nuortenelokuvien kesken sekä Tampereen elokuvajuhlilla kotimaisen kilpailun elokuvien kesken.

Säätiö jakoi marraskuussa pidetyillä Oulun lasten- ja nuorten elokuvafestivaaleilla yhdennentoista kerran palkinnon suomalaiselle lasten- ja nuortenelokuvalle, joka aiheeltaan ja käsittelyltään liittyy säätiön arvopohjaan. Palkinto myönnettiin nuorille suunnatun dokumentin Rakas äitini ohjaajalle Paul Anders Simmalle. Palkittavan elokuvan valitsi entinen säätiön hallituksen varajäsen, toimittaja Monica Vikström-Jokela. Pandemiasta johtuen festivaali toteutettiin virtuaalisesti, joten palkintomme tuomari ja asiamies lähettivät tervehdyksensä videon välityksellä.

Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuussa jaettiin Kirkon mediasäätiön palkinto kotimaiselle elokuvalle nyt viidettä kertaa. Palkinnon sai ohjaaja Elina Talvensaari dokumenttielokuvasta Neiti Aika. Palkinnon tuomarina toimi säätiön hallituksen varajäsen Mikko Hieta. Mainittakoon, että säätiön ja elokuvajuhlien yhteistyö Tampereen seurakuntayhtymän kanssa jatkui edelleen.

Kehitetään edelleen yhdessä DocPoint Impactin, SES:n ja AVEKin kanssa dokumenttielokuvien vaikuttavuustyöhankkeiden rahoitusmallia.

Kirkon mediasäätiö oli edelleen mukana toteuttamassa yhdessä SESin ja AVEKin sekä DocPoint Impact -hankkeen kanssa dokumenttielokuviin liittyvää vaikuttavuustyöhanketta Elokuva muuttaa maailmaa. Kaksi dokumenttielokuvaa sai yhteensä 66 500 euroa vaikuttavuustyön suunniteluun ja toteutukseen: Vaski Filmin tuottama Unohdettu kansa, joka kertoo saamelaisten kulttuurisesta kansanmurhasta ja heidän tämänhetkisestä taistelustaan olemassaolonsa puolesta sekä Tuffi Films Oy:n tuottama Meri on lastattu, jossa seurataan rantojen aarteenetsijöitä. He kulkevat rantaviivoja pitkin etsien meren tuomia aarteita, päätyen usein siivoamaan muoviroskia. KMS:n osuus projektissa oli 8 500 euroa. Ohjelmia näytetään sekä kouluissa että muissa tilanteissa, mm. seurakunnissa, ja niihin liittyy sekä oheismateriaaleja että keskustelutilaisuuksia. Myös hankkeidenyhteistyökumppanit voivat hyödyntää ohjelmia omassa toiminnassaan.

Osallistutaan 10.-12.6.2020 Helsingissä järjestettävän uskonnollisten tv-ohjelmien festivaalin toteutukseen yhdessä Kirkon viestinnän kanssa

Pandemiatilanteesta johtuen festivaali päätettiin siirtää vuodella eteenpäin.

Valmistellaan ja toteutetaan säätiön arkistomateriaalien siirtäminen digitaaliseen muotoon ja tehdään tarvittavat järjestelyt liittyen Kirkon talossa tapahtuvien muutostöihin.

Säätiön arkistot saatiin sijoitettua kirkkohallituksen myönteisellä päätöksellä kirkkohallituksen arkistotiloihin Eteläranta 8:ssa. Samalla uusimmat asiakirjat kuten sopimukset skannattiin sähköisen muotoon. Vuoden lopussa säätiön ”toimisto” siirtyi asiamiehen omiin tiloihin.

Osallistutaan säätiön kannalta tärkeiksi katsottaviin viestintätapahtumiin, kuten Kirkon viestintäpäiville Seinäjoella

Kirkon viestintäpäivät päätettiin pandemiatilanteesta johtuen siirtää seuraavaan vuoteen.

Jatketaan yhteistyötä muiden rahoittajatahojen kanssa.

Yhteydenpito muiden rahoittajatahojen kuten niin Suomen elokuvasäätiön kuin AVEKin sekä Yle:n kanssa jatkui kiinteänä. 

Säätiön asiamies vieraili edellisten vuosien tapaan esittelemässä säätiön toimintaa SESin järjestämässä DokInfo-tilaisuudessa.

Pidetään esillä ja vahvistetaan perustajatahojen keskuudessa säätiön roolia uskontoa, arvoja ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien keskeisenä mahdollistajana.

Hallintoneuvoston toivomuksesta hallitus valmisteli esityksen tulevaisuuden suuntaviivoista, jossa tulevaisuuden kannalta keskeisiksi tekijöiksi nostetiin kuusi näkökulmaa:


1. Perustajatahojen aktiivinen mukanaolo säätiön tukemisessa.
2. Ohjelmantekijöiden kiinnostus säätiötä kohtaan
3. Ohjelmasisältöjen arviointi
4. Yhteistyö muiden rahoittajatahojen kanssa
5.  Muut yhteistyöhankkeet /-tahot
6.  Levityksen haasteet ja mahdollisuudet

Talous

Säätiön perustaneet seurakunnat tukevat säätiön toimintaa kolmivuotiskausittain vuosittain keskimäärin 0,07 – 0,17 euroa jäsentä kohden ja kirkkohallitus 40 000 eurolla. Perustajatahot suorittivat vuoden 2020 tukimaksuosuutensa lukuun ottamatta Mikkelin ja Imatran seurakuntia, jotka ovat jättäytyneet pois säätiön toiminnasta sekä Kokkolan seurakuntayhtymää, joka taloushaasteiden vuoksi ei osoittanut säätiölle tukea vuonna 2020.

Vuoden 2020 talousarviossa oli budjetoitu tuloja 250 000 euroa. Säätiön saamat toiminta-avustukset olivat 263 147,50 euroa (v 19 278 554,11euroa). Muita avustuksia säätiölle toimintavuonna ei tullut (v. 19: 0 euroa). Taseen loppusumma oli 515 898,11 euroa (v.19 482 682,85 euroa) ja tilikauden ylijäämä oli 6 059,22 euroa (v. 19 79 345,56 euroa). Säätiön peruspääoma sekä säätiölle myönnetyt avustukset olivat sijoitettuna säätiön pankkitilille. Korkotuotot olivat yleisen korkotason alhaisuudesta johtuen edelleen vaatimattomat eli 81,33 euroa (v. 19 83,57 euroa) ja rahoitustoiminnan tulos oli -172,87 euroa (v. 19 -170,63 euroa)

Säätiö ei ole toimintavuonna antanut lainoja tai vakuuksia lähipiiriin kuuluville tai tehnyt muitakaan säätiölain tarkoittamia toimia lähipiiriläistensä kanssa lukuun ottamatta edellä eriteltyjä hallitukselle, hallintoneuvostolle sekä toimihenkilöille maksettuja palkkioita ja korvauksia. Säätiö noudattaa lähipiiritoiminnassa periaatetta, ettei se myönnä lainoja tai vastikkeettomia etuja lähipiiriläisilleen.

Hallinto

Säätiön hallitukseen ovat kuuluneet kirkkohallituksen nimeäminä

Jäsenet                                                                 
(Henkilökohtaiset varajäsenet)

Taiteellinen johtaja Kirsi Tykkyläinen, Helsinki 
(Toimittaja Elina Vitkala, Helsinki)

Tuottaja Leena Tomminen, Helsinki                         
(Dokumentaristi Timo Korhonen, Helsinki)

Tiedottaja Eva Wäljas, Tampere 
(Viestintä- ja imagopäällikkö Mikko Hieta, Hämeenlinna)

Viestintäpäällikkö Markku Jalava, Nurmijärvi        
(Viestintäpäällikkö Paula Heino, Turku)

Toimittaja Nina Granvik, Helsinki
(Mediakoulutuksen lehtori Fred Nordström, Helsinki)

Uutispäällikkö Pauli Juusela, Kerava
(Kirkkoherra Kari Yliräisänen, Rovaniemi)

Hallituksen puheenjohtajana toimi sääntöjen mukaan virkansa puolesta kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen. Varapuheenjohtajana toimi uutispäällikkö Pauli Juusela. Säätiön asiamiehenä jatkoi apulaisjohtaja Juha Rajamäki.

Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa.

Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi toimittaja Pekka Niiranen Kuopiosta ja varapuheenjohtajana kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tuulikki Kouhi Vaasasta. Asiamies toimi hallintoneuvoston sihteerinä.

Säätiön tilintarkastajina toimivat Tilintarkastusyhtiö Ernst & Young, päävastuullisena Anne Vuorio, KHT, sekä Suvi Ihalainen, KHT, varahenkilönä Katariina Kaskimies, KHT.

Säätiön kirjanpitäjänä jatkoi Perry Johansson.

Riskit ja tuleva kehitys

Säätiön toiminnassa erityisesti henkilöstössä tapahtuu useita muutoksia vuoden 2021 loppuun mennessä. Alusta asti säätiötyöskentelyssä mukana ollut asiamies jää vuoden 2021 lopussa tehtävästään eläkkeelle ja se edellyttää uuden asiamiehen rekrytoimista jo hyvissä ajoin. Rekrytoinnin valmistelu oli kirjattu vuoden 2021 säätiön toimintasuunnitelmaan. Myös säätiön kirjanpitäjä jää samassa yhteydessä eläkkeelle. Säätiön tilintarkastuksessa tapahtunee myös muutoksia, johtuen säätiölain edellyttämistä määräajoista eli sama tilintarkastaja voi olla tehtävässä enintään seitsemän vuota, mikä tulee nykyisen tilintarkastajan kohdalla täyteen vuonna 2021. Myös hallituksen puheenjohtaja vaihtuu ainakin kolmen vuoden ajaksi, koska vuodesta 2008 puheenjohtajan toiminut viestintäjohtaja Tuomo Pesonen siirtyy erityistehtäviin vuoden 2023 loppuun asti ja hänen sijaisenaan aloittaa maaliskuussa 2021 viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura. Tämä puheenjohtajamuutos on tehtävä, koska säätiön säännöissä todetaan, että tehtävää hoitaa kirkon viestintäjohtaja virkansa puolesta.

Seurakuntien talouden ollessa edelleen haasteellinen, säätiölle myönnetyn tuen varmistaminen tulevaisuudessakin edellyttää entistä enemmän säätiön merkityksen selventämistä perustajatahojen keskuudessa. Tässä säätiön hallintoneuvoston rooli on ensiarvoisen tärkeää.

Kuten aikaisemminkin on todettu, säätiön vakiintunut toiminta dokumentti- ja elokuva-alan rahoittajana on lisännyt uusien tahojen kiinnostusta toisaalta tuenhakuun ja toisaalta odotuksia saada säätiö mukaan erilaisiin muihin elokuva-alan hankkeisiin. Näihin osallistumista joudutaan kuitenkin tarkkaan harkitsemaan.

Myös mahdollinen Covid-19 pandemian jatkuminen edelleen saattaa aiheuttaa tv- ja elokuva-alalla konkursseja, jolloin mahdollisesti kesken jääneet hankkeet eivät toteudukaan ja niihin myönnettyjen tukien takaisinperintä ei onnistu. Siksi tuettavia hankkeita on pandemian aikana arvioitava myös tästä näkökulmasta.

Säätiön mainepääoman ylläpitämisen suhteen on edelleen otettava vakavasti huomioon vuoden 2017 elokuva-alalla esiin nostettu seksuaalinen häirintä ja tasa-arvokysymykset sekä niiden merkitys tuenhakijoita arvioitaessa, jotta vältytään epäselviltä tilanteilta.

Tuloksen käsittely

Hallitus ehdottaa, että tilikauden ylijäämä 6 059,22 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämätilille.

Postiosoite
PL 210
00131 Helsinki
 

Käyntiosoite:
Eteläranta 8, Helsinki

 

Tietosuojaseloste
kts. lisää tästä